*

Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Toisen asteen koulutus

Ammattilukion kunnianpalautus

Suomi on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa. Kun minä olin ysiluokkalainen vuonna 2007, hain opiskelemaan Rovaniemen ammattilukioon leipuri-konditiittoriksi. Silloin ammattilukio oli alati kasvava ja suuressa suosiossa. Onnekseni tulin valituksi, sillä ammattilukion käyminen on elämäni parhaita päätöksiä. Tuolloin tuntui, että koulun menestys ei voi kuin jatkua. Mutta nyt kun koulutuksesta leikataan, on sekä ammattilukion että nuorten tulevaisuus uhattuna.

15-19-vuotiaita tai yli 64-vuotiaita ei kannattaisi enää lukea työvoimaan

Monissa kansantaloudellisissa tilastoissa ja valtiontalouden kestävyyden arvioinneissa kiinnitetään huomiota työttömyysasteen lisäksi työllisyysasteeseen. Nämä eivät ole toistensa komplementteja, koska työttömyysastetta laskettaessa huomioidaan vain työttömät työnhakijat ja työllisyysasteen komplementissa kaikki työelämän ulkopuolella olevat ikänsä perusteella työvoimaan kuuluvat henkilöt. Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan

Eläke- ja koulutuspolitiikasta sukupolvipolitiikkaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on puuhannut opiskelijavalintauudistusta. Julkista keskusteluakin asiasta on yritetty aika ajoin aloittaa, mutta esimerkiksi populistinen aloite eläkkeiden sitomisesta indeksiin rohmusi samanaikaisesti mediatilaa.

No, miksi minä en – eivätkä viisaammatkaan – ymmärrä populistista eläkealoitetta? Eläkkeiden sitominen indeksiin kyllä nostaisi eläkkeitä, mutta ei kaikkein köyhimpien eläkeläisten osalta. Takuu- ja kansaneläkkeen tasoon ei indeksiin sitominen vaikuttaisi. Köyhän asialla ei tässä olla, vaikka keskustelusta näin voisi ymmärtää.

Maahanmuuttajavaltaisten koulujen erityisrahoitus on oppimistulosten vääristelyä

On ollut jo pitkän aikaa päivänselvää, että 2010-luvun tasa-arvo Suomessa merkitsee henkilökohtaisen ihanteeni, mahdollisuuksien tasa-arvon, sijaan lopputuloksen tasa-arvoa. Vanhaa ja osin kulunuttakin analogiaa käyttäen verrokit eivät lähde samalta lähtöviivalta vaan eri pisteistä siten, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin. Tällä tavoin, lähtöviivaa siirtämällä, toisille itse asiassa annetaan paremmat mahdollisuudet kuin toisille. Tällainen filosofia tottelee myös nimeä tasapäistäminen.

Ammattikoulutus kunniaan!

Hallitusneuvottelijoilta taisi jäädä eilinen Helsingin Sanomat katsomatta läpi – tai eräs kulkue huomaamatta.  Ammattikoululaiset pyysivät nöyrästi, että heitäkin arvostettaisiin valtamedioissa kuten lukioista valmistuvia: valmistuneiden nimet pitäisi julkaista lehdessä. Sen sijaan hallitusneuvotteluista kantautuu järkyttäviä uutisia – hallitus meinaa runnoa ammattikoulutuksen kaksivuotiseksi ja samalla murskata ammattikoululaisten mahdollisuudet jatkokoulutukseen.

Koulutusuudistus Lapin elinvoimaisuuden tukena

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on menossa tutkintosuunnitelman uudistamishanke. Uusi suunnitelma otetaan käyttöön ensi syksystä lähtien. Pääpaino uudistuksessa on siirtyminen osaamispisteisiin. Tämä tarkoittaa, että työelämässä vaadittava osaaminen ohjaa entistä voimakkaammin opetuksen toteutusta ja arviointia.

Hallituksen koulusäästöt tuntuvat kunnissa

Hallitus on tekemässä kaikkien aikojen koulutusleikkaukset. Kuluvalla hallituskaudella on koulutukseen kohdistettu kumulatiivisesti 1,7 miljardin euron leikkaukset. 18.2. eduskunnassa käytiin pitkä ja tiukka väittely opposition ja hallituksen välillä uusimmista koulutusleikkauksista. Opposition jättämässä välikysymyksessä esitettiin epäluottamusta hallitukselle, joka romuttaa kuntien mahdollisuutta järjestää jatkossa laadukasta koulutusta.

 

#koulutuslupaus - jos tulen valituksi eduskuntaan

Yliopistojen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden #koulutuslupaus-eduskuntavaalikampanja on käynnistynyt. Ehdokkaana kannan korteni kekoon seuraavin työlupauksin, jos tulen valituksi eduskuntaan:

TÄRKEITÄ TAVOITTEITA KAIKILLE KOULUTUSALOILLE YHTEISESTI

  • Koulutuksen määrärahoista ei enää leikata. Valtionosuuksia vahvistetaan.

  • Opettajan ammattinimike on suojattava lailla. Opettaja-nimikettä saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut asetuksessa vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot.

Miten nuorisotakuu toteutuu koulutussäästöissä?

Kolmasosa toisen asteen oppilaitoksista on lakkautusuhan alla, mikäli hallitus pitää kiinni säästötavoitteistaan, uskoo Olli Luukkainen OAJ:sta.  Erityisesti pienet lukiot ovat lakkautusuhan alla. Opetusministeri Kiuru kuitenkin vakuuttaa, että koulutuksen saatavuuteen sillä ei ole vaikutusta, se olisi vain hallinnollinen säästö. Vaikka kaikki rehtorit ja sihteerit lomautettaisiin, ei sillä saavuteta tavoiteltua 260 miljoonan säästöä. Tämänkin päätöksen takaa löytyy siis keskittämisideologia.

Onko syrjäseudun nuorilla oikeus toisen asteen opintoihin kotoa käsin?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan toisen asteen opintojen järjestäjäverkon kokoaminen nykyistä vahvemmiksi toimijoiksi turvaisi koulutuksen saavutettavuutta ja vahvistaisi koulutuksen laatua koko maassa. Syrjäseudulla asuvien nuorten ja heidän perheidensä on tätä varmasti vaikea ymmärtää. Miten esimerkiksi lukiokoulutuksen vieminen suurempiin yksiköihin ja kauemmas syrjäseuduilta parantaisi koulutuksen saavutettavuutta? Ei mitenkään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä