Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Sosiaalinen media osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa

Elämä on siirtynyt Facebookiin, Twitteriin, Youtubeen, Qaikuun, Bambuseriin ja lukuisiin muihin sosiaalisen median palveluihin. Ei se elämä siellä sen kummempaa ole kuin livenäkään, tieto vain kulkee reaaliajassa käyttäjältä toiselle. Status-päivityksistä ja tweeteistä on tullut arjen juhlaa, väylä jakaa kokemuksia, kokea tunteita ja yhteisöllisyyttä ystävien kanssa. Tavoitettavuus luo turvallisuutta ja aiheuttaa toisille ikävää riippuvuutta, mutta mikä tärkeintä, sosiaalisen median mahdollisuudet ovat rajattomat.

 

Yläkouluikäisistä nuorista lähes jokainen käyttää sosiaalista mediaa päivittäin. Nuorille se on arjen työkalu siinä missä heidän vanhemmilleen päivänlehti välttämätön aamiaisseuralainen. Sosiaalisen median kautta oppiminen on siirtynyt vahvasti peruskoulun ulkopuolelle. Googlen ja Wikipedian kautta maailma on suoraan kosketuksissa sormenpäihin ja Facebookin etusivun kautta uuden tiedon tulva on valtava. Huolestuttavaa on, että sosiaalinen media taitaa olla tuiki tuntematon suuruus vielä peruskoulun opetussuunnitelmassa. Nykymaailmassa sosiaalisen median etiketti, tietoturvallisuus ja yksityisyyden rajojen tunnistaminen ovat kansalaistaitoja siinä missä jokamiehen oikeudetkin.

 

Opettajista noin puolet käyttää Facebookia. En tiedä, mitä se toinen puoli tekee, mutta välttämätöntä olisi, että hiljalleen tunnustaisimme sosiaalisen median käyttötaitojen kuuluvan opettajienkin työkalupakkiin. Otetaan esimerkki; opetustilanteessa oppilaille annetaan iPadit. Opettaja kysyy kysymyksen, johon jokainen oppilas vastaa omalla koneellaan. Vastaukset välittyvät ensin opettajan näytölle, josta hän hiirtä klikkailemalla valitsee ne vastaukset, jotka haluaa välittää videotykin kautta valkokankaalle. Tämän jälkeen voidaan yhdessä lukea vastauksia ja keskustella syntyneistä ajatuksista. Syntyy oppimistilanne, jossa kaikki voi osallistua ja kokea olevansa osa ratkaisua.

 

Opetusmetodina chattailu olisi innostava ja nuorille ominainen tapa kommunikoida. Se poistaisi myös epävarmojen oppilaiden ongelman. Moni ei rohkene viitata epäonnistumisen tai kiusaamisen pelossa. Hiljaisuudessa asuu paljon viisautta, joka ei nykymetodeilla välity edes opettajan tietoon. Opettajan näytölle ilmestyvät vastaukset voitaisiin tallentaa koneelle, josta hän voisi myöhemmin hakea tiedon ja seurata oppilaan oppimisen kehittymistä ja työpanosta koko lukuvuoden ajan. Näin voitaisiin edistää myös arvioinnin yhtenäisyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä.

 

Sosiaalinen media ja tietotekniikka on valjastettava osaksi peruskoulun opetusmetodeja ja kirjattava osaksi kasvatustavoitteita. Tällä hetkellä sosiaalisen median käyttöön liittyvien riskien valistaminen on nuorten itsensä (tai valistuneiden vanhempien) vastuulla. Harva lukee palveluiden käyttöehtoja tai edes ymmärtää niiden merkitystä tai sitovuutta. Sosiaalista mediaa ei voida sijoittaa yksittäisen oppiaineen vastuualueeksi vaan se on otettava arjen työkaluksi peruskoulussa. Korkeakouluissa opettajat kommunikoivat oppilaidensa kanssa ja tiedottavat opetuksesta sosiaalisen median palveluiden kautta. Miksi siis ei myös peruskoulussakin?

 

Marjo Tossavainen

Ope

Palokka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

John Jarvz

Käsittämätön ehdotus. Jo otsikon luettuani tajusin, että tällaista ei voi ehdottaa kukaan muu kuin kokoomuslainen.
Ehkä tätä ei kuitenkaan tarvitse ihan tosissaan ottaa, sillä tältä Marjo Tossavaiselta on ennenkin kuultu järjettömiä puheenvuoroja.

P.S. http://blogit.demari.fi/katkajan/2011/05/27/opetus...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Bloggaaja on patologisesti elämästä vieraantunut. Ehkä vain hyvää tarkoittava hölmö?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kuvaamasi tilanne ipadien kanssa kuulostaa tarpeettoman mutkikkaalta. Sosiaalinen media ja verkkotyökalut tuovat nimenomaan etäoppimiseen lisäarvoa. Luokassa istuminen ja chattaily muiden luokassaolijoiden kanssa menee jo parodian puolelle.

Käyttäjän riikkayrttiaho kuva
Riikka Yrttiaho

Miksi yksinkertaisista asioista täytyy tehdä mahdollisimman monimutkaisia? Ipadilla chattaily kuulostaa aikalailla oikeasta sosiaalisesta elämästä vieraantuneelta. Nyt jo koulutuksen rahoitusta karsitaan, ja sinä haluat jokaiselle suomalaiselle peruskouluoppilaalle oman Ipadin?

Tietokoneella lyhyiden lauseiden kirjoittamista nuoret tekevät tarpeeksi koulun ulkopuolellakin. Koulussa on edelleen tarpeellista keskittyä asioihin ja opettaa nuoria laaja-alaiseen kirjoittamiseen ja lukutaitoon esimerkiksi perinteisen esseekirjoittamisen muodossa, sen sijaan että keskitytään pelkästään yksinkertaiseen ja yksinkertaistavaan viestintään. Tekniikka ja sen hallitseminen on tärkeää, mutta ei ratkaisu kaikkeen. Minusta koulussa oli kivaa, vaikka silloin ei Ipadeilla plärättykään.

Minusta on ahdistavaa, jos suomalainen peruskoulukeskustelu ja kannanotot opetussuunnitelmien sisältöön ovat oikeasti tätä tasoa. Eikö opetusalan ammattilaisilla todella ole mitään painavampaa asiaa?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Riikka, jos haluat kirjoittaa lyhyen kommentinomaisen tekstin tätä aihetta käsittelevään kirjaan, otathan yhteyttä katriina.a.kajannes ät jyu.fi Mielenkiintoinen kirja on tulossa.

Toimituksen poiminnat