*

Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Pääsykokeet eivät kuulu peruskouluun

Kevät on oppilasvalintojen aikaa peruskouluissa. Myös useat erikoisluokat ilmoittavat pääsykokeissa valituista oppilaistaan alkukeväästä.

Useat kaupungit ylläpitävät erikoisluokkia, sillä ne monipuolistavat palveluvalikoimaa. Turussa jopa 37% ja Espoossakin 23% lapsista opiskelee jo erikoisluokilla. Hakujärjestelmään sisältyy kuitenkin yhdenvertaisuusongelmia, joista tulisi puhua julkisuudessa enemmän.

Tutkimukset osoittavat, että koulutuksen tasa-arvo on rapautumassa. Ilmiö johtuu monista tekijöistä, mutta nyt olisi viimeiset hetket ryhtyä toimiin peruskoulun uudistamiseksi.

Valtaosalle peruskoulun erikoisluokista järjestetään pääsykokeet. Hakijoita on usein enemmän kuin opiskelupaikkoja. Vaikka haku on avoin kaikille ja pääsykoepisteytys rakennettu mahdollisimman yhdenvertaiseksi, valinta suosii välillisesti niitä, joilla on taloudellisesti paremmat lähtökohdat harrastaa vapaa-ajallaan.

On selvää, että esimerkiksi urheiluseurassa lajia harrastava lapsi on lajitaidoiltaan muita taitavampi. Mutta millaiset ovat vähävaraisten perheiden lasten todelliset mahdollisuudet menestyä pääsykokeissa, jos vanhemmilla ei ole varaa maksaa kalliita harrastusmaksuja? Lasten harrastusmaksujen karkaaminen useiden perheiden kukkaroiden ulottumattomiin on ollut esillä useissa yhteyksissä. Olisi tärkeää keskustella avoimesti myös siitä, että ilmiöllä on yhteys koulutuksen tasa-arvon heikkenemiseen. Erikoisluokkien suosiminen voi vahvistaa ei-toivottua kehitystä entisestään.

Peruskoulun tehtävä on mahdollistaa kaikentasoisten lasten menestyminen elämässä ja auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Erikoisluokille järjestettävät pääsykokeet sotivat tätä periaatetta vastaan, sillä usea lahjakas lapsi ei mahdu kiintiöön mukaan.

Erikoisluokilla on myös vahvuutensa eikä ratkaisu voi olla niiden kieltäminen. Kestävämpi keino olisi järjestelmän kehittäminen sellaiseksi, ettei erikoisluokkia enää tarvittaisi. Ongelma ratkeaisi, jos valinnaisuutta lisättäisiin. Se tarkoittaisi myös vakavaa keskustelua kaikkien kouluaineiden oppisisältöjen karsimisesta, jotta valinnaisuudelle saataisiin lukujärjestykseen lisää tilaa. Näin verorahat käytettäisiin tasa-arvoisemmin kaikkien lasten lahjakkuuksien tukemiseen.

Vaikka perusopetuksen kehittäminen on opetusministeriön vastuulla, myös kuntapoliitikoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota päätöksiinsä. Erikoisluokkien perustaminen tuo aina valinnanvapautta palveluihin, mutta myös niiden tasa-arvovaikutuksia tulisi tarkastella pidemmällä tähtäimellä. Tarkoitus ei voi olla, että lahjakkuuttaan voi kehittää peruskoulussa vain erikoisluokalle hakeutumalla.

Marjo Pakka

FM, HTK, aineopettaja

Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat