*

Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Mistä apua koulukiusatulle ja hänen perheelleen?

  • Tulevan yhdistyksen puuhanaiset Marika ja Marjo
    Tulevan yhdistyksen puuhanaiset Marika ja Marjo
  • TeamPlanetin toiminnanjohtaja Liisa Korpela puhui lasten ryhmädynamiikasta ja aikuisten tavoista kohdata haastava lapsi.
    TeamPlanetin toiminnanjohtaja Liisa Korpela puhui lasten ryhmädynamiikasta ja aikuisten tavoista kohdata haastava lapsi.
  • Koulusurmat ovat kouluväkivallan surullisimpia esimerkkejä. Tekijöiden taustalla on ollut hylkäämiskokemuksia ja tuen puutteita.
    Koulusurmat ovat kouluväkivallan surullisimpia esimerkkejä. Tekijöiden taustalla on ollut hylkäämiskokemuksia ja tuen puutteita.
  • Rehtori Andersson on kuuluisa kasvatusmetodeistaan. Tehokkuudesta kertonee se, että hänen koulussaan viihdytään aidosti.
    Rehtori Andersson on kuuluisa kasvatusmetodeistaan. Tehokkuudesta kertonee se, että hänen koulussaan viihdytään aidosti.

Kun lasta kiusataan koulussa, huomio kiinnittyy luonnollisesti uhriin ja tekijään. Perhe, huolestuneet isät ja äidit, sen sijaan jäävät liian usein vaille tukea. Jotta tähän saataisiin muutos, Jyväskylään on perusteilla Apua koulukiusaamiseen-yhdistys. Se on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimija.

Kahden reippaan äidin voimin olemme käynnistelemässä toimintaa toukokuun aikana. Kun yhteiset asiat yhdistivät, ajattelimme, että kenties voisimme auttaa muitakin perheitä. Kevään aikana keräämme ajatuksia ja ideoita vanhemmilta yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksen lähtölaukauksena järjestimme Apua koulukiusaamiseen! – teemaillan. Tilaisuudessa esiintyivät TeamPlanetin toiminnanjohtaja Liisa Korpela puhuen lasten ryhmädynamiikasta ja sen ohjaamisesta. Minun osuuteni oli esitellä uutta opiskeluhuoltolakia ja tarjota konkreettisia neuvoja koulukiusatun perheelle ja kertoa lapsen oikeuksista. Sylvaan koulun ”kurirehtori” Jari Andersson kertoi omista, varsin kuuluisaksi tulleista metodeistaan, joilla hän varmoin ottein puuttuu kiusaamiseen koulussaan. Sylvaan koulussa kiusaamisen kitkeminen ajaa kaiken muun edelle.

Miksi kukaan ei tee mitään? on kysymys, jonka usein kuulen opettajana vanhemmilta, jotka ovat loputtoman väsyneitä puolustamaan kiusattua lastansa. Maan hallitusta on parjattu monista asioista, mutta kukaan ei ole kiittänyt sitä siitä, että se on säätänyt lain, jonka tavoite on tarjota apua lapselle jo varhaisessa vaiheessa. Koulukiusaamisen kitkeminen kirjattiin myös omaksi tavoitteekseen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 2011. Hallitus sääti vuonna 2013 oppilas-ja opiskelijalain, joka astui voimaan 1.8.2014. Se tarjoaa monia oikeuksia tukea tarvitsevalla (esim. koulukiusatulle) lapselle. Näitä ovat mm:

  • oikeus saada terveydenhoito-ja lääkäripalveluja
  • oikeus päästä juttelemaan kuraattorin tai koulupsykologin kanssa 7 työpäivän sisällä pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa jo saman tai heti seuraavan päivän aikana.
  • oikeus saada apua. Huoltaja ei voi kieltää lapselta oppilashuollon palveluiden käyttämistä. Tämä on merkittävä uudistus lapsille, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi hyväksikäyttötapauksissa.
  • Opettajien ja koulun muun henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus: jos opettajat saavat tietää koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, heidän on ilmoitettava siitä kotiin. Samoin on ilmoitettava kuraattorille tai psykologille, jos he huomaavat, että lapsi tarvitsee psykososiaalista tukea. Asiassa on luonnollisestikin toimittava yhteisymmärryksessä lapsen ja hänen perheensä kanssa.

Tällä hallituskaudella koulukiusaamisen kitkemiseksi on annettu kouluille paljon työkaluja. Edellä mainitun oppilas – ja opiskeluhuoltolain lisäksi koululakeihin päivitettiin ns. kurinpitopykälät. Opettajilla on oikeus ottaa pois tavaroita ja tutkia oppilaan tavarat tietyin edellytyksin häiriö – tai vaaratilanteissa. Tärkeintä on se, että viranomaiset uskaltavat toimia. Emme voi lähteä sille tielle, että emme tee mitään siksi, että pelkäämme rikkovamme lakia.

On kuitenkin yksi iso asia, johon meillä ei ole vielä kunnon pelisääntöjä. Se on netti – ja mobiilikiusaaminen, johon puuttumiseen opettajille tulisi saada paremmat valtuudet. Mutta asia on monimutkainen, sillä siihen sisältyy vapaa-ajalla tapahtuvia tekoja ja tulkintaa yksityisyydensuojasta ja viestintäsalaisuudesta. Myös opettajankoulutukseen tarvitaan lisää lakiopintoja ja perheopintoja. Moniammatillisen yhteistyön ja kodin ja koulun yhteistyön lisääntyessä tarvitaan yhä moninaisempia taitoja opettamisen ja kasvattamisen lisäksi.

Rehtori Anderssonin sanoin, eniten lapsi tarvitsee kuitenkin rajoja ja rakkautta. Ja Sylvi Kekkosen sanoin, ”kovin pieni on se rakkauden piiri, johon mahtuu vain omat lapset”. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan tänäkin päivänä kokonainen kylä ja turvallinen koulu.  

Jos olet kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta tai haluat tietää lisää, ota yhteyttä: marika.paananen@gmail.com tai marjo.pakka@jkl.fi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat