*

Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

#koulutuslupaus - jos tulen valituksi eduskuntaan

Yliopistojen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden #koulutuslupaus-eduskuntavaalikampanja on käynnistynyt. Ehdokkaana kannan korteni kekoon seuraavin työlupauksin, jos tulen valituksi eduskuntaan:

TÄRKEITÄ TAVOITTEITA KAIKILLE KOULUTUSALOILLE YHTEISESTI

  • Koulutuksen määrärahoista ei enää leikata. Valtionosuuksia vahvistetaan.

  • Opettajan ammattinimike on suojattava lailla. Opettaja-nimikettä saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut asetuksessa vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot.

  • Vähemmistöjen oikeus saada opetusta omalla kielellään erityislainsäädännössä on turvattava. Tämä koskee erityisesti viittomakieltä äidinkielenään puhuvia.

VARHAISKASVATUS VALMIIKSI

Varhaiskasvatus tarvitsee lisäresursseja. Varhaiskasvatuksen opettajan ammattinimike on otettava käyttöön ja sen pohjaksi edellytettävä yliopistotutkintoa. Varhaiskasvatus kuuluu kaikille lapsille. Laadukas ja kaikille mahdollinen varhaiskasvatus tasaa oppimisen eroja ja luo koulutuksellista tasa-arvoa jo varhaislapsuudesta lähtien.

Varhaiskasvatuslakiin on saatava säännös kuuron lapsen oikeudesta saada opetusta viittomakielellä.

PERUSKOULU UUSIKSI

Peruskoulun rakennetta yläkouluvaiheessa tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa oppilaan yksilöllisemmät koulutusvalinnat. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaampaa tuntijakoa ja valinnaisaineiden lisäämistä. Oppilaanohjausta on vahvistettava. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on lisättävä ja muutettava koulujen toimintakulttuuria siten, että huoltajat saadaan mukaan lapsen opinpolun suunnitteluun varhaisemmassa vaiheessa. Lisää digitaalisia oppimis – ja opiskelumahdollisuuksia luokkahuoneisiin!

Kolmiportaisen tuen malli on poistettava ja luotava yksinkertaisempi ja nopeampi työskentelymalli oikean pedagogisen tuen kohdentamiseksi. Kolmiportainen tuki on liian byrokraattinen, apu tulee liian hitaasti eikä se takaa lapsen oikeuksia erityisopetukseen.

TOISEN ASTEEN KOULUTUS: ammatillinen ja lukio

Lukiokoulutuksen valtionosuudet tulisi olla samalla tasolla kuin ammatillisen koulutuksen vo:t. Vaikka toimiluvat harkitaan uudelleen, olisi pienten maaseutuoppilaitosten toiminta turvattava. Paikkakunnalla, joissa on lukio, saadaan myös perusopetukseen päteviä opettajia.

Lukion uudistamista on jatkettava ja pohdittava vakavasti ylioppilaskirjoitusten poistamista. Lukio-opiskelussa tulisi sallia suurempi valinnanvapaus kurssien suhteen.

Toisen asteen koulutuslakeihin on saatava säännös kuuron nuoren oikeudesta saada opetusta viittomakielellä.

KORKEA-ASTE: yliopistot ja ammattikorkeat

Haluan säilyttää korkeakoulutuksen duaalimallin. Yliopistojen uudistamista on jatkettava ja vahvistettava yliopistojen roolia innovaatioiden ja tutkimuksen huippuyksikköinä. Yliopistoille annettavien lahjoitusten tulisi olla verovapaita. Kannatan myös lukukausimaksujen asettamista ETA/EU-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Se mahdollistaisi paremmin myös koulutusviennin edistämisen.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tarvitaan toimiva ja tasa-arvoinen terveydenhoitojärjestelmä kuin yliopisto-opiskelijoillekin. Resursseja tarvitaan myös kansainvälisen opiskelijavaihdon lisäämiseksi.

Opintotukijärjestelmän tulisi kannustaa tehokkaampaan ja nopeampaan valmistumiseen. Se ei välttämättä tarkoita lainpainotteisuuden lisäämistä vaan tuen määrän kohdentamista opintojen alkuvaiheeseen.

VAPAA SIVISTYSTYÖ JA OPETTAJANKOULUTUS

Vapaa sivistystyö ei ole lakisääteinen palvelu, mutta välttämätön monissa kunnissa. VS:n oppilaitokset ovat usein ainoita, jotka järjestävät pienissä kunnissa kulttuuri, harrastus – ja sivistystoimintaa kaiken ikäisille. Vapaan sivistystyön merkitys on sen ennaltaehkäisevyydessä ja joustavuudessa. Vaikka vs:n resurssit pienenevät, tärkeää on, että kuntapoliitikot ovat valmiita rahoittamaan kunnan vapaan sivistystyön toimintaa. Se on edullisin tapa edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia.

Kahden kuluneen hallituskauden aikana koululait ovat muuttuneet ja täydentyneet useaan otteeseen. Opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan lisäresursseja ja koulutuspäiviä. Opetushallinnon yliopiston opettajana olen huomannut, että opettajaopiskelijat toivovat lisää koulujuridiikan opintoja. Se täytyisi mahdollistaa yliopistojen tutkintorakenteissa.

 

Minulle koulutus on iso arvovalinta kaikissa taloudellisissa tilanteissa. Kansallisen eheyden tae on tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja vahva julkinen sektori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Maarit Malinen

Myös coda-lasten (=kuurot vanhemmat, kuulevat lapset) tulisi saada oikeus pienestä pitäen saada viittomakielen opetusta ihan varhaiskasvatuksesta lähtien. Näin kuilu lasten ja vanhempien välillä ei tule isoksi, kun lapsi monesti sanoo ei tiedä kuinka viitotaan ja vanhemmat ei saa selvää mitä lapsi puheella yritti sanoa. Siksi taattava coda-lapsille oikeus viittomakielen opetukseen.

Toimituksen poiminnat