*

Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Kotipesä ensin puhtaaksi, kansanedustaja Paloniemi!

Aila Paloniemi (kesk.) moitti hallitusta (9.1.) kotihoidontukiajan puolittamisesta, koska muutos eriarvoistaa perheitä ja vähentää valinnanvapautta. Ilkeä piikki osui sosiaali- ja terveysministeri Laura Rätyyn (kok.), joka on esittänyt vaihtoehtoja perhevapaajärjestelmän remontoimiseksi. Vastaavaan ei keskusta kyennyt hallituskaudellaan (2007–2011), vaikka asia oli kirjattu hallitusohjelmaan, puolueella oli kyseisen ministerin salkku ja asiantuntijat sitä suosittelivat selvityksessään.

STM:n Vanhempainvapaatyöryhmä ehdotti maaliskuussa 2011 kolmea erilaista mallia vanhempainvapaajärjestelmän kehittämiseksi. Myös rahoitusmallien uudistaminen tutkittiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) kehui selvitystä historiamme kattavimmaksi. Mutta mitä hän teki järjestelmän uudistamiseksi? Ei mitään. Hän totesi, että perhevapaiden rahoitusjärjestelmä on ”kannatettava ja täysin toimiva”. Yrittäjä- ja perhepuolueena profiloituvalta keskustalta linjaus on käsittämätön. Perhevapaalasku jätettiin edelleen pääosin naisten työantajille ja naiset kotiin.

Työryhmä kannusti isiä kotihoidontuen käyttöön äitien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Tilastot osoittavat, ettei kannustaminen auta. 93 prosenttia kotihoidontuen käyttäjistä on edelleen naisia.

Vapaus on yksilön suurimpia perusoikeuksia. Sitä on kuitenkin perusteltua rajoittaa, kun sillä suojellaan yhteistä hyvää. Naisten palkkataso, pienemmät eläkkeet ja pätkivä urakehitys ovat niin merkittäviä yhteiskunnallisia epäkohtia, että hallituksen on täytynyt toimia epäsuhdan korjaamiseksi. Siksi kotihoidontuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken. Uudistus parantaa myös lapsen ja isän oikeuksia.

Paloniemi epäilee uudistuksen aiheuttavan ruuhkan päiväkoteihin. Jotta suomalaiset olisivat maailman osaavin kansa, ruuhka olisi toivottava. EU on asettanut tavoitteeksi, että 95% yli 4-vuotiaista on varhaiskasvatuksen piirissä vuoteen 2020 mennessä. Suomessa luku on nyt 75%, mikä on alle OECD-maiden keskiarvon. Suomalaisten lasten kouluvalmiudet ovat nyt kovin eri tasoilla, mikä lisää lasten koulutuksen epätasa-arvoa.

Suomi saa yli 40 vuoden odotuksen jälkeen uuden varhaiskasvatuslain. Sen lähtökohtana on pedagogiikka ja lapsen oikeudet. Jos näiden uudistusten myötä äitien asema paranee ja lapset saavat laadukasta ja tasa-arvoista opetusta, niin kuka siinä yhtälössä häviää?

Marjo Pakka

pj, Jyväskylän kokoomusnaiset ry.

kansanedustajaehdokas (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa ke 21.1.2015.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat