Marjo Pakka - rehellisesti oikealla -

Missä on nuoren paikka demokratiassa?

Antiikin ateenalaiset olivat hienoja miehiä. Kehittelivät demokratian meidän iloksemme – ja riesaksemme. Koska valta herättää aina intohimoja, myös nuorten tulo vallanmarkkinoille ja lautakuntapöytiin jakaa vahvasti mielipiteitä.

Jyväskylän nuorisovaltuusto teki hiljattain aloitteen nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi Jyväskylässä. Nuorisovaltuusto vaati kahdelle edustajalleen pysyviä puhe – ja läsnäolo-oikeutettuja paikkoja perusturva-, sivistys, -kulttuuri – ja liikunta, - sekä kaupunkirakennelautakuntaan. Kukin lautakunta käsittelee aloitteen kokouksessaan. Tänään (3.6.) aloite oli kaupunkirakennelautakunnan päätettävänä. Kaupungin pohjaesityksessä esitettiin, että yksi nuorisovaltuutettu saisi osallistua kokoukseen kutsuttaessa. Lautakunta päätti vastaesityksen ja äänestyksen jälkeen, että nuorisovaltuusto saa yhden pysyvän lautakuntapaikan lautakuntaamme loppuvaltuustokauden ajaksi (-2016). Pieni askel lautakunnallemme, mutta suuri askel nuorisolle. Äänestin nuorten pysyvän paikan puolesta.

Ai miksi? Palaan ateenalaisiin. Antiikin miehet keksivät, että yhdessä päättäminen on hyvä juttu. Tuskin ymmärsivät itsekään tuolloin, että he loivat rakenteet nykyisille kansallisvaltioille ja rauhalle. Mutta ei oma aikamme kalpene Antiikin Ateenalle. Meidänkin ajassamme on jotain aivan oleellista, jonka äärelle olisi syytä pysähtyä.

Nuoret haluavat yhä enemmän osallistua päätöksentekoomme. Hallinto – ja kuntaministeri Henna Virkkunen oli valmis selvittämään, olisiko kuntavaalien äänestysikärajaa mahdollista laskea 16 - vuoteen. Muut puolueet tyrmäsivät ajatuksen. Harmi, sillä selvittäminen olisi vastannut kysymykseen, missä on nykynuoren paikka demokratiassa? Virkkunen on kuitenkin onnistunut lisäämään nuorten oikeuksia uuden kuntalain lakiluonnoksessa. Hyvä juttu, sillä nuorten osaamisesta ja osallisuudesta ei ole mitään haittaa. Aikuisten asenteellisuudesta ja epäluuloista sen sijaan voi olla paljonkin. Tulee mieleen tulitikkuaskivertaus. Piilotammeko tikut lapselta vai opetammeko käyttämään niitä turvallisesti pienestä pitäen?

Edustuksellisen demokratian ydinajatus on, että luottamustehtäviin tullaan vain kansan valtakirjan kautta asettumalla ehdolle vaaleissa. Nuorten näkökulmasta asia on varsin pulmallinen: kykyä ja osaamista lausua itseään koskeviin asioihin on jo paljon, mutta poliittista valtaa on nolla. Ja poliittinen valta on se suurin ruori, jolla laivaa käännetään.

Käytännön arjessa jyväskyläläisen elämään vaikuttavat enemmän valtuusto – ja lautakuntapäätökset kuin se, mitä eduskunnassa päätetään. Siksi äänestysikärajan laskeminen kuntavaaleissa 16 - vuoteen olisi perusteltua. Hiljalleen alkaa näyttää siltä, että enemmistö lautakunnissa tukee nuorten mukana oloa päätöspöydissä. Pulma on nyt vain siinä, että eri lautakunnissa käytäntö muodostuu erilaiseksi: toiset lautakunnat myöntävät pysyviä paikkoja, toiset hyväksyvät nuorten läsnäolon vain kutsuttuna nuoria koskevissa kysymyksissä.

Jyväskylän kaupungin johtamismallia ollaan muotoilemassa uudelleen. Samalla tulisi myös uudistaa hallintosääntö ja päätösvallankäyttöön liittyviä ongelmia. Nuorten osalta tulee päättää, mitkä ovat sellaisia lautakuntia, joissa nuorten on tarpeen olla mukana. Se päätös pitäisi tehdä yhteisesti valtuustossa. Aikuisten on vietävä homma maaliin, sillä nuoret voivat vain antaa hyviä neuvoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Antiikin Ateenan demokratiassa äänioikeus oli 60 vuotta täyttäneillä vapailla miehillä. 60 vuotta täyttäneitä lienee ollut vajaat 10% väestöstä ja heistä miehiä alle puolet. Koko väestöstä 30% oli orjia, joten siinä demokratiamallissa noin 3% oli äänioikeutettuja.

Toimituksen poiminnat